Kalpene Sadamerket!

Kalpene Sadamerket!, originally uploaded by Jukina.

Hotellin bussi jätti meidät paikkaan, jossa meidän piti edellisenä iltana siihen nousta, mutta sade saarsi meidät jäätelöbaariin. Suunnitelmamme oli tutustua kuuluisaan markettiin, joka osoittautui tallinalaisen virkaveljensä sukulaiseksi potenssiin kymmenen.

Kaikkee oli tarjolla myyntikojuissa. Käytävät olivat vieläkin kapeampia kuin Virossa ja tavaraa muuten riitti. Oli rätei ja lumpui, kelloja, kiikareita, mausteita, ruokaa jne.

Aikamme kierreltyämme ja muutamia ostoksia tehtyämme pelastauduimme läheiseen Saigon Centeriin, joka oli markkinoiden vastakohta. Täynnä kalliita erikoisliikkeitä ja vähän asiakkaita. Ja mukavan viileä ilmastoinnin ansiosta.

Hieman kierreltyämme suuntasimme askeleemme korttelin verran itään ja löysimme uuden tavaratalon, jossa hinnat olivat kohdallaan. T-paitojen hinnat olivat todella edullisemmat kuin marketissa ja ilmman tinkimistä suoraan hintalapussa. Siis aika turha mennä ostoksille marketin tungokseen kun samat tavarat saa halvemmalla tavaratalosta. Market on kuitenkin itsessään näkemisen arvoinen, jos ei tinkimisen jaloa taitoa halua kokeilla.

Ostoksien jälkeen otimme taksin lentokentälle 8 dollarilla. Satuimme todellisen rallikuskin kyytiin, joka ajoi tuhatta ja sataa kentälle mopoja väistellen. Maksoimme lopulta Saigontouristin taksikuskille 200 000 dongia matkasta. Mittari ei siis raksuttanut ja hän olisi suostunut 8 dollarilla kentälle ajamaan.

Kentällä oli ulkopuolella melkoinen härdelli ihmisiä, mutta sisäpuoli oli uutuutta kiiltävän rauhallinen ja viileä. Kolme varttia odoteltuamme saimme tsekattua itsemme sisään. Taas kävi ilmi, että kannattaa olla kaikki paperit mukana vaikka liputon lento olikin. Air Asia oli vaihtanut varausnumeroamme. Onneksi ennen Saigoniin lähtöä katsoimme commun nettiyhteydellä varauksen tiedot ja teimme siitä pdf:n puhelimen muistiin. Bangkokissa homma toimi Suomesta tuodulla paperiversiolla, mutta Vietnamin päässä eri varausnumerot aiheuttivat silminnähden hämminkiä. No boardingpassit saatiin, taas ilman paikkanumeroita.

Tarkan tullin, passintarkastuksen ja turvatarkastuksen jälkeen pääsimme katselemaan taxfreekauppoja lähtöaulassa. Tulli muuten läpivalaisi reppumme kuin myös kaikkien muidenkin tavarat. Ja passintarkastuksen jälkeen saman teki turvatarkastus. Joten homma on hyvin läpinäkyvää.

Kauppojen hinnat olivat varsin korkeat, joten teimme vain ikkunaostoksia ja lopulta suuntasimme singaporelaistyyppiseen ruokailuun ravintolaan. Maukkaan lounaan/päivällisen jälkeen haahuilimme portille, jossa olikin jo pitkä jono.

Konetta ei alkanut kuulumaan ja lopulta se olikin lähes tunnin myöhässä. Hieman alkoi mietityttämään olisiko palapelin viimeinen pala pettävä. Mutta lopulta päästiin lähtemään ja lento sujuin ilman kommerverkkejä. Bangkokiin laskeuduimme vain noin 20 minuuttia myöhässä.

Olimme tekstailleet Anniinan ja Pauliinan kanssa heidän lentoseikkailunsa ajan. He tulivat Bangkokiin Shanghain ja Hong Kongin kautta. Vähän oli kuulemma ollut kiinalaista meininkiä. Transferlennoilla kun ei tarvitse viisumia Kiinaan, mutta kiinalaisille viranomaisille se ei ollut ihan selvää. No, Bangkokiin he kuitenkin pääsivät ilman isompia ongelmia.

Riemullinen jälleennäkeminen niin tyttöjen kuin meitä Hua Hinistä tulleiden Pun kuljettajien kanssa tapahtui tuloaulassa ei ovella kolme niinkuin oli alkuperäinen suunnitelma. Autoon nousi ryhmä väsyneitä matkalaisia, joissa kuitenkin riitti virtaa kokemuksin vaihtoon matkan aikana. Ainakin nilkat puhuttivat. Välipysähdyksen ja ruokakaapin täydennyksen jälkeen saavuimme muumitalolle puolen yön maissa. Allasjumpan jälkeen suuntasimme onnellisina unten maille.