Viitakon Jane kulki läpi viidakon polkua, joka mutkitteli joen kummallekin puolille ylittäen sen milloin minkälaisena siltana lankuista betoniin. Polku oli hyvin kivikkoinen ja liukas. Liaanit vaikeuttivat kulkua edelleen ellei sitten käyttänyt niitä Tarzanin tapaan liikkua. Ei kokeiltu.
Kakkosportaalla syötettiin varsin sähäköitä karppeja joessa. Olimme ostaneet Liuksen neuvosta pussin (10 bath) kalanruokaa lähtöpaikan lippuluukulta. Kun heitti jokeen kourallisen kuivamuonaa, niin johan alkoi kuhina. Kaloja näkyi runsain määrin eri suvantopaikoissa.
Viitakon Ykä katsoi parhaammaksi jäädä jo kerran taittuneella nilkalla putouksien kakkosportaalle Janen jatkaessa henkilökohtaisen bodyguardin kanssa nelosella, joka oli pari sataa metriä eteenpäin. Autonkuljettajamme ja bodyguardimme, nuori thai, seurasi kulkuamme hiljaa perässämme ja auttoi sekä varoitteli erilaisista maastoon ja faunaan liittyvistä vaaroista. Käsillä puhuminen sujui oikein hyvin.
Janea reissulta odotellessa Juha kuvaili putouksia kakkosportaalla ja tutustui paikalla olleeseen saksalaismiehen sekä pari thaimiehen seurueeseen. Aikansa juteltuaan hän sai puhuttua itselleen kylmän singha-oluen, ei paha siinä kuumuudessa ja kosteudessa.
Paluu polkua pitkin oli vielä vaikeampi kuin menomatka. Kivet ja juurakot olivat sateiden jäljiltä todella liukkaat.
Paluumatkalla ohitettiin autossa jo tulomatkalla tutuiksi tulleet Pala-un kylä ja pari rajapoliisin checkpointtia. Pala-u:n kylässä oli ilmeisesti menossa koulun työssäoppimisjakso. Joukko lapsia polki savea tiilimuotteihin oikein innolla. Matka takaisin Hua Hiniin vei meidät kauniiden maalaismaisemien poikki. Mukava puolenpäivän retki, matkaan lähdettiin klo 10 ja palttiin takaisin klo 15.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti